Itsenäisyyspäivän mustikka-valkosuklaa-rahkakakku

Ihanaa! Kansallinen juhlapäivä ja syy tehdä jotain hyvää!

Erilaiset hyydykekakut ovat helppoja ja nopeita, ja minulla on jo jonkin aikaa ollut ideana kokeilla tavanomaisen hyydykekakun viemistä "seuraavalle tasolle". Tämä mustikka-valkosuklaa-rahkakakku ei ole erityisen nopea valmistaa, sillä sen kaksi eri rahkakerrosta vaativat kumpikin oman hyytymisaikansa.

Ja kun puhun kerroksista, en siis tarkoita aivan suoranaisia kerroksia, vaan kakkua kakun sisällä. Toteutus onnistui toivotulla tavalla, mutta näpertelyä tämäkin malli vaatii enemmän kuin perinteinen kahden tai kolmen kerroksen hyydykekakku.

Kaiken lisäksi tein kaksi erikokoista kakkua - toisen töihin ja toisen perheelle itsenäisyyspäivän illalliselle. Käytettävinäni olivat irtopohjavuoat kokoa ø20cm, ø24cm ja ø26cm, ja lainasin vielä äidiltä toisen ø24cm irtopohjavuoan isomman kakun "piilokerrosta" varten. 

Koska halusin rahkakakun, minkä päälikerros peittää samalla sivutkin, oli kakkukerrosten tilavuudet laskettava todella tarkasti. Laskukaavasta tuli kutakuinkin tämänlainen:

Ensin tehtiin pohja isoon vuokaan, sen jälkeen
pienempi kakku pohjan päälle

π*x²*k (sisäkakku) + π*y²*(k+1)-π*x²*k (päälikakku), 
jossa x on pienemmän vuoan säde, y on isomman vuoan säde ja k on sisäkakun korkeus. Tuo ympyrän pinta-alan kaava piti tarkistaa taulukkokirjasta, sillä se oli monen vuoden jälkeen päässyt käyttämättömänä unohtumaan :)
Tällä kertaa itse tekeminen jäi hieman kaiken tämän nörtteilyn varjoon, ainakin ajankäytön puolesta. Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Sisäkakuksi tein mustikkarahkakakun, ja päälikerrokseksi valkosuklaa-rahkakakun aiemman appelsiini-valkosuklaakakun ohjetta muokaten. Liivatetta tuli tuohon päälikakkuun tällä kertaa aivan liikaa, ja jouduin vispaamaan seosta vähän väliä raivoisasti ettei se jähmettyisi sillä välin kun levitin sitä kakkujen pintaan. Aivan täydellinen suoritus tämä ei siis ollut. Koska valkosuklaakerros oli vaikea levittää, päätin hieman paremman ulkonäön saamiseksi kuitenkin tehdä vielä mustikkakiilteen kakkujen päälle.


HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Nörtti leipoo

Kun ajatuksena on tehdä sellainen hyydykekakku kuin minkä olen ajatellut tehdä (ja vieläpä kaksi eri kokoista), on aineiden määrät laskettava tarkemmin kuin yleensä.



Tällä kertaa epätavallisten leivontatyökalujen listalle pääsivät siis myös lukioajoilta tuttu graafinen laskin sekä aina niin käytännöllinen excel-taulukko :)




...Ja mikäs sen lieriön tilavuuden kaava taas olikaan...? ;)




Laskelmien ja tarkistuslaskelmien jälkeen on vain luotettava itseensä ja toivottava että laskut olivat oikein ja että lopputulos on toivotunlainen... :)

Nykyistä ja tulevaa

mini-mokkapala-synttärikerroskakku

Pienen pieni blogipäivitys kaiken tämän kiireen keskellä. Varsinaiset leipomiset ovat jääneet viime viikkoina vähälle, mutta jotain pientä olen sentään saanut aikaiseksi.

Viime viikonlopun agendana oli valmistella tulevia tilauksia varten, joten tuo ainoa päivätöistä vapaa viikonloppu parin pitkän työputken välissä meni sokerimassan parissa rentoutuessa.

Tänään puolestaan rentouduin viemällä erittäin hyvän ystäväni syntymäpäivän kunniaksi (tosin hieman myöhässä) elokuviin. Koska kyseessä oli syntymäpäivälahja, en tietenkään voinut mennä aivan ilman kakkua, joten tein miniversion kerroskakun muotoon kasatuista mokkapaloista, jotka koristelin valkosuklaalla. Kuvasta sitä ei erota, mutta tämän mini-mokkapala-synttärikerroskakun halkaisija oli noin 9cm, joten kyseessä siis tosiaan oli minikakku.

Oikein paljon onnea Henna!

Ensin oli rautalankaa ja sokerimassaa...
Viikon päästä selviää mikä oli lopputulos ;)

Tulevan tilauskakun sokerimassaperhoset kuivumassa

Suklainen suklaakakku

Tämä suklainen suklaakakku oli kaikinpuolin harjoitus. Tarkoituksena oli löytää hyvä suklaatäyte tulevaan tilauskakkuun, ja samalla päätin harjoitella kuorrutustekniikoitakin.

Pohjana kakussa on Kinuskikissan mehevä suklaakakkupohja, pienenä lisänä kaapissa odotellut Wiener nougat -rouhe, jonka päätin heittää taikinaan mukaan (tämä teki pohjasta erittäin tahmean, ja varmaan puoletkin pussista olisi hyvin riittänyt). Pohjasta tuli myös hyvin kuivan oloinen ja kostutuksesta huolimatta jää nähtäväksi saako sitä edes leikattua tavallisella kakkulapiolla. :)


Täytteenä hieman sovellettu versio myös Kinuskikissalta "lainatusta" suklaatäytteestä maitosuklaalla. Vispikerman sijaan käytin isänpäiväkakusta ylijäänyttä (avaamatonta ja vielä käyttökelpoista!) kuohukermaa, ja vaniljarahkavalmisteen sijaan käytin Rainbown maustettua vaniljarahkaa, jota heitin sekaan koko purkin (150g) koska kermaa oli puolestaan vähemmän (2 dl) kuin alkuperäisessä ohjeessa. Saa nähdä tuliko lopputuloksesta näin liiankin happaman rahkainen.

Koska tämä oli harjoitusversio, en viitsinyt tuhlata kallista sokerimassaa, joten päätin vain päällystää muuten niin karun näköisen kakun vain mokkakreemillä ja harjoitella erilaisia pursotustekniikoita samalla.

Reunan korikuvioinnin tein todella hätiköiden, ja sen se on näköinenkin. :) 
Ja nuo ruusut kaipaavat edelleen harjoitusta (ja juuri oikean koostumuksen kreemistä).

Isänpäivän yllätyskakku

Meillä on tapana - tai oikeammin isälläni on tapana - paketoida lahjat mitä erikoisempiin lahjapaketteihin, mistä ei heti arvaa paketin sisältöä. Tätä on jatkunut nyt jo joitakin vuosia, ja minä olen pyrkinyt vastaamaan "samalla mitalla" paketoidessani isän lahjan esim. kitaranmuotoiseen pakettiin.


Nyt, kun tämä "kakkubuumi" on ajankohtainen, sainkin siis idean tänä vuonna paketoida isänpäivälahjan kakun sisään. Ja tässä siis tulos...








Hyvää isänpäivää! :)














Täytteenä kakussa on mansikkasose ja mansikka-kermavaahto (sose ja kermavaahto sekoitettuna, ja siksi sokerimassasta tehty lahjanauha ja rusetti harmikseni sulivat jälleen hieman)

Halloweenin pääkallokakku

Kysyin eilen veljen tytöltäni millaisen Halloween-leivonnaisen hän täksi päiväksi haluaisi.

Ensimmäinen vastaus oli lettuja, missä on pääkallon kuva päällä. Toinen vaihtoehto oli yksinkertainen "kakku mikä liikkuu".

Valitettavasti tähän hätään en ehtinyt tehdä liikkuvaa kakkua, ja letut voi paistaa myöhemmin erikseen. Toivottavasti tämä "pääkallon kuva" siis kelpaa...

Kakun sisällä vihreäksi värjätty kääretorttupohja, sekä vihreäksi värjätty vaniljainen omena-kanelitäyte.

Kakku olisi ehkä ollut liian pelottava, jos tuo suu ei olisi epäonnistunut :)

Sokerisydämet

Olen jo jonkin aikaa halunnut kokeilla kirkkaiden sokerikoristeiden tekoa, mutta en ole vielä saanut ostettua isomaltoosia, jonka avulla niitä voisi tehdä.

Aikani kuluksi (ja hieman Masterchef Australian ja Confetin joulupipareiden koristeluvinkin innoittamana) kokeilin ensin hieman edullisempaa vaihtoehtoa, nimittäin kovasta karamellistä (tällä kertaa Chupa chups -tikkarista) tehtyä versiota.

Käytössäni oli näin alkuun vain yksi tikkari, joten mitään suuria koristeita en voinut tehdä. Siitä syystä päädyin erilaisten kokeilujen jälkeen tähän tyyliin tehdä koristeita:

Murskaa tikkari minigrip-pussissa mahdollisimman hienoksi jauheeksi. Levitä jauhe tasaisesti uunipellillä olevalle leivinpaperille ja lämmitä uunissa n. 175 asteessa pari minuuttia, kunnes seos on tasaisesti sulanut.
Ota vielä kuumasta seoksesta muotilla haluamiasi kuvioita (suuret yhtenäiset pinnat kestävät parhaiten) ja anna jäähtyä hetken. Kun sokeri on vielä lämmintä, erottele kuviot varovasti napsautellen niitä ympäröivä sokeri pois. Yli jääneet osat voi murskata ja käyttää uudelleen.