Tämän kakun tarina alkoi jo aikaa sitten, kun eräs työkaverini kysyi voisinko tehdä hänelle läksiäiskakun töissä tarjottavaksi. Hän ei osannut sanoa minkälainen kakun pitäisi olla, mutta kun kysyin haluaisiko hän mieluummin "perus kermakakun" vai "sellaisen WOW! -kakun", ei valinta ollut vaikea. Tämän kakun mallista saan jälleen kerran syyttää vain itseäni, sillä itse olin se, joka ehdotin tätä (työhömmekin liittyvää) radio-ohjainta kakun malliksi.
Lämmin sää teki temppuja kakulle, joka tahtoi sulaa aina jääkaapin ulkopuolele joutuessaan |
Ja vaikka kakun teosta sovittiin jo pitkälti yli kuukausi sitten, meni aikataulu kakun toteutukseen melko tiukille. Unohdin ennen lomalle lähtöäni ottaa radio-ohjaimesta kuvia ja mittoja (jotta olisin voinut tehdä kakun ulkopuoliset osat hyvissä ajoin valmiiksi), joten sain kuvat vasta tänä maanantaina. Alun perin olin myös laskelmoinut, että ehtisin tehdä kakun nyt tulevana viikonloppuna, mutta sitten kuulin että asianomainen on silloin jo lomalla. Vaikka työkaverilleni olisi kuulemma riittänyt pelkät kuvat kakusta sekä tieto että se on ollut tarjolla, halusin kuitenkin hänen itsensäkin pääsevän näkemään kakun ihan livenä.
Kaiken lisäksi aiemmin tälle viikolle ajoittunut toinen kakkutilaus vei aikaa tämän esivalmisteluilta, joten tiukille meni... mutta sainpahan valmiiksi!
Sisällä kakussa kinuskitäyte, koristelu sokerimassasta.
Yksityiskohdat ratkaisevat :) |
Siltä varalta ettei joku uskonut tämän olleen syötävää... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti